Tänään 5.9. on Yrittäjän päivä.
Meillä yrittäjyyttä on takana vasta pari vuotta, ja tänä aikana on tehty yrityskaupat ja koitettu pysyä järjissämmä…
Mitä nää pari vuotta on meille tuonu ja antanu?
Monia unettomia öitä, epätoivon hetkiä, katumusta yrittäjäksi ryhtymisestä. Hirveesti töitä, mutta tilillä se ei oo näkyny.
Säröjä parisuhteeseen. Toivottomuutta ja epätoivon tunnetta. Riittämättömyyden tunnetta, kun aika ei riitä mihinkään muuhun. Hikeä, välillä verta ja myös kyyneleitä. On ollu kyllä aika raskasta…
Vaihtaisinko kuitenkaan takaisin kokopäiväiseen palkkatyöhön, jossa joka kuukausi toimeentulo olisi taattu?
En.
Mitä yrittäjyys on tuonu ja antanu meille?
Oivalluksia omasta osaamisesta, ilon hetkiä, mahtavia asiakas kohtaamisia. Onnistumisen tunnetta, kiitollisuutta töistä, ilon hetkiä, kun isomman urakan tarjous on menny läpi. Ne hetket, kun pystyt nostaa itelleski palkan, joka riittää (niitä ei oo ollu montaa…
).
Onnea siitä, että vierellä on kumppani, jonka kans tää homma kuitenki toimii, vaikka välillä pitää mussuttaakki.
Turvallisuuden tunne tuesta, mitä saadaan tilitoimistosta, Formusta, kaupungilta. Mahtavaa on ollu myös se, miten hyvin meidät on otettu vastaan yrittäjinä etenkin Kurikassa. Erityisesti toisten yrittäjien joukkoon.
Ja loppujen lopuksi saadaan kuitenki itte päättää, mitä ja millon tehdään.
Mutta tiiättekö, parasta tän kaiken keskellä on ollu Ystävät ja asiakkaat.
Ystävät, jotka ollu apuna ja tukena vaikeina päivinä.
Ystävät jotka on pysyny rinnalla, vaikka me ei olla enää osana työyhteisöä.
Ystävät ja asiakkaat on valanu meihin uskoa, että me onnistutaan 
Me jatketaan Yrittämistä 